Ajankohtaista

Heidi Hautalan vappupuhe Kotkassa 2019

Hyvät kotkalaiset!

Käydyt eduskuntavaalit poikkesivat kaikista aiemmista. Milloinkaan aiemmin Suomessa ei huoli ainoan planeettamme tulevaisuudesta ole ollut keskeinen vaaliteema. Nyt ilmastotutkijoiden näkemys välittyi kahvipöytäkeskusteluihin jokaisessa kodissa ja työpaikassa ja sai aikaan nuorten ennennäkemättömän liikehdinnän perjantaimielenosoituksineen. Toki myös epäilyjä, siis vastoin parempaa tietoa.

Olen tavannut monia ilmastonuoria ja olen vaikuttunut heidän määrätietoisuudestaan. Meillä ei ole oikeutta viedä heidän tulevaisuuttaan. Aikaa ei ole paljoa, ilmastonmuutos järisyttää ympäristöä ja heikentää elinoloja joka puolella nyt. Greta Thunberg on oikeassa: paniikki olisi paikallaan. Business as usual ei ole vaihtoehto.

Tapaan, jolla tuotamme ja kulutamme, tarvitaan valtava muutos. Tuo vastuu muutoksesta ei voi kuitenkaan levätä yksittäisten ihmisten harteilla: rakenteiden on muututtava. On korostettava, että muutosta ei tule maksattaa vähäosaisemmilla, sen tulee olla reilu.

Yksi merkki ajan välttämättömästä muutoksesta on komission entinen varapuheenjohtaja Michel Barnier, joka kirjoittaa, ettei kukaan enää voi ummistaa silmiään keskellämme olevalta ilmasto- ja ympäristötuholta. ”Paras aika toimia oli vuosia sitten, toiseksi paras aika on nyt.” Hän peräänkuuluttaa EU:lle kunnianhimoista ohjelmaa, joka on täsmälleen kuin Euroopan vihreiden jo vuosia sitten esiinnostama Green New Deal.

Komission puheenjohtajaksi pyrkivä Manfred Weber haluaa maailmanlaajuisen muovisopimuksen, Ranskan presidentti Emmanuel Macron taas hiilidioksidille pohjahinnan. Nyt ei ole löysien eurovaalilupaustenkaan aika, heidän sanoihinsa pitää tarttua.

Hyvät ystävät! Olemme työväen kaupungissa, Kotkassa. Tiesittekö, että maailmassa on 47 miljoonaa nykyajan orjaa? Kulutuksemme peittää jälkensä, joka voi olla orjatyötä malesialaisessa kumihanskatehtaassa tai lapsityötä Länsi-Afrikan kaakaoviljelmällä. Nyt tarvitaan kansainvälistä solidaarisuutta, enemmän kuin koskaan.

Maailma ei muutu ilman yksityisen sektorin panosta. Siksi perustin Euroopan parlamenttiin poliittiset rajat ylittävän Vastuullisen yritystoiminnan työryhmän.

Vastuullisten yritysten on päästävä kilpailussa samalla viivalle epäreilujen pelurien kanssa. Se onnistuu vain, kun vastuullisuudesta tehdään sääntö. Eräs suomalainen pörssiyhtiön johtaja sanoi minulle jokin aika sitten, ettei olisi uskonut yritysten vielä alkavan vaatia säätelyä. Yleensähän ne haluavat purkaa säätelyn. Pelikenttä ei ole parhaille reilu.

Ilahduttava etujoukko suomalaisia yrityksiä S-ryhmästä Pauligiin, joukko ay-järjestöjä, ja kansalaisjärjestöjä on perustanut Ykkösketjuun-aloitteen, joka vaatii Suomeen isoille yrityksille lakisääteistä huolellisuusvelvoitetta. Yritysten on varmistettava, ettei niiden monimutkaisissa hankintaketjuissa esiinny orjuutta, pakkotyötä, ympäristötuhoja ja muita ihmisoikeusloukkauksia.

Tässä on Suomelle suuri mahdollisuus, yritysvastuulaki on otettava EU-puheenjohtajakauden asialistalle. Olemme tehneet Brysselissä paljon valmistelevaa työtä ja voin kertoa, että EU on valmis. Kansallisia yritysvastuulakeja syntyy kuin sieniä sateella. Yritykset toimivat useissa EU-maissa ja kärsivät, jos jokaisessa maassa velvoitteet ovat erilaisia. On siis luonnollista, että EU toimii ja tasaa pelikentän.

Yksi syvällisemmän muutoksen merkki on EU:n vahva sitoutuminen kiertotalouteen. Kiertotalous merkitsee luonnonvarojen viisasta ja säästeliästä käyttöä, jätteiden minimoimista ja se edistää myös tehokasta energian käyttöä. Ilmasto kiittää. Hyvät kuulijat, olen luonut itselleni uuden roolihahmon: Nuukan emännän, joka edistää kiertotaloutta, vähän niinkuin vanhaa kunnon Martta-meininkiä. Ja nyt tarkkana: Nuuka tulee ruotsinkielennsanasta noga, siis tarkka, ei saita.

Vastuullisuus ja kiertotalous on suuri mahdollisuus suomalaisille ja kymenlaaksolaisillen yrityksille ja työpaikkojen luomiselle. Kotka Mills kehittelee vaihtoehtoja kertakäyttömuoville. Kaslink on tarttunut melkein räjähdysmäisesti kasvaviin kauramaitomarkkinoihin.

YK:n kaikkien 17 kestävän kehityksen tavoitteen toimeenpano niin EU:n sisällä kuin ulkosuhteissakin on uusi alku, mahdollisuus kohtuuteen ja parempaan elämään, joka on toteuttava oikeudenmukaisesti, niin oman maamme kuin maailmankin huono-osaisia kohtaan.

Vihreät ovat tutkitusti Euroopan parlamentissa ryhmä, joka on kärjessä ilmastopolitiikassa, myös allekirjoittanut suomalaisten meppien joukossa. Emme ole vain puhuneet vaan myös äänestäneet kunnianhimoisten ilmastotoimien puolesta.

Viime päivinä on keskusteltu Metsä Groupin Kemin sellutehdashankkeesta ja siitä, että sen hyväksymisestä voi tulla este vihreiden hallitustiellä. En ajattele näin, on kysyttävä kuinka monelle jättisellutehtaalle Suomessa riittää kestävästi hakattua puuraaka-ainetta? Laki ympäristövaikutusten arvioinnista ei nimittäin vaadi tämänkaltaisten hankkeiden raaka-ainehankinnan selvittämistä. YVA-lakia onkin muutettava. Pohjana tulee olla valtakunnallisesti päätetty kestävä hakkuutavoite, jonka tulee perustua parhaaseen tutkimustietoon metsätalouden vaikutuksesta hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Nyt siis voidaan testata, kuinka tosissaan hallitukseen pyrkivät puolueet ovat sitoumuksessaan tiukkaan 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen. Päätä ei voi enää panna pensaaseen.

Hyvät kuulijat!

Vihreitä tarvitaan Euroopan parlamentissa luomaan uskoa tulevaisuuteen. Mahdollisuuksiin eikä uhkiin, tasa-arvoon eikä taantumukseen. Tämä on myös yli Euroopan parhaillaan pyyhkivän vihreän aallon salaisuus.

Nyt, kun EU:ta hajottavat puolueet yhdistävät voimiaan, vihreällä liikkeellä on merkittävä rooli edistyksellisenä ja eteenpäinkatsovana liikkeenä, joka on valmis yhteistyöhön.

Maahan on nyt synnytettävä kestävän kehityksen hallitus, ja Euroopan unioniin kestävän kehityksen komissio.

Kun EU:n kaksi suurinta puoluetta, EPP ja S&D ovat menettämässä enemmistönsä, olemme me vihreät valmiit kantamaan vastuuta EU:n toimintakyvystä ja neuvottelemaan ensi kauden poliittisen ohjelman painopisteistä, komission työohjelmasta.

On luonnollista, että kun meitä tarvitaan puolustamaan unionin toimintakykyä, olemme myös mukana avainpaikkoja jaettaessa. Nyt, kahdenkymmenen vuoden jälkeen, vihreiden nostaessa kannatustaan ympäri Eurooppaa, on oikea mahdollisuus saada vihreä komissaari.

Kovin monesta jäsenvaltiosta sitä ei kuitenkaan voida tarjota, Euroopan vihreän puolueen katseet kohdistuvat nyt menestyksellisten eduskuntavaalien jälkeen Suomeen.

Minulla on ilo olla Suomen vihreiden komissaariehdokkaana, Ville Niinistön kanssa. Meidän mielestämme komissaariksi haluavien tulee olla ehdolla EU-vaaleissa. Haluamme, että muidenkin puolueiden komissaariehdokkaat tulevat ulos kaapista.

Komissaaripalapeliä ei voida ratkaista lopullisesti alkavien hallitusneuvottelujen taustalla. Puolueet ovat huolissaan EU-vaalien alhaisesta äänestysaktiivisuudesta, mutta jättävät käyttämättä suurenmoisen tilaisuuden sähköistää vaalit kilpailemalla keskenään Suomen komissaariehdokkaasta. Avoimuutta peliin ja kansalaisetkin kiinnostuvat.

Kabinettipäätöksenteon lisäksi toinenkin seikka on ristiriidassa Suomen maineen, nimittäin tasa-arvomaineen kanssa. Suomesta ei ole vielä kertaakaan, koko Suomen yli kaksikymmentä vuotta kestäneen jäsenyyden aikana, valittu naista komissaariksi. Tämä ei ole se viesti jonka haluan antaa maastani. Se ei yksinkertaisesti ole se jäsenmaiden viiteryhmä, johon haluan Suomen kuuluvan.

Kaakkois-Suomen uuden vihreän kansanedustajan Hanna Holopaisen
vappupuhe Kotkassa 1.5.2019

Arvoisa juhlaväki

On suuri kunnia olla vastavalittuna kansanedustajana pitämässä vappupuhetta täällä Kotkassa.

Kansanedustajien valtakirjat tarkastettiin viikko sitten tiistaina ja sen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon. Olen osallistunut ensimmäiseen täysistuntoon, jossa äänestettiin puhemiehistä. Olen osallistunut ensimmäistä kertaa valtionpäivien avajaisiin. Olen istunut useamman tunnin ajan kokouksissa laatimassa vastauksia hallitustunnustelija Rinteen hallituskysymyksiin.

Vihreillä tuo prosessi on poikkeuksellisen avoin ja laaja-alainen. Sunnuntaina vastauksia rakennettiin isolla porukalla; 20 vihreän kansanedustajan ja 43 puoluevaltuuskunnan jäsenen kokoonpanolla.

Vihreiden eduskuntaryhmä on historiallisen suuri; 20 kansanedustajaa. Ryhmälle jouduttiin heti ensimmäisenä etsimään aiempaa isompi ryhmähuone. Kuten moneen kertaan on julkisuudessa nostettu esiin, niin ryhmämme on myös poikkeuksellisen naisvaltainen. Eduskunnan kokoonpanossa kokonaisuutena miehillä on vielä pieni enemmistö, mutta ehkä jo seuraavissa vaaleissa nähdään naisten vallankumous.

Vaalien tuloksessa näkyi tietysti selvästi se, että äänestäjät toivoivat muutosta siihen linjaan, millä Suomea on johdettu viimeiset neljä vuotta. Oikeistohallitus halusi jääräpäisesti toteuttaa omaa visiotaan Suomen talouden tasapainottamisesta.

Tasapainottamisen keinoiksi valittiin kaikkein köyhimmiltä leikkaaminen. Perusturvan indeksien jäädyttäminen, lääkekorvauksien omavastuiden kasvattaminen, terveyspalveluiden asiakasmaksujen korotukset jne.

Oikeistohallituksen myötä Suomen kielessä on nyt myös uusi sana; kikyttely. Kikyttely on monelle kirosanaan verrattava. Vaalikentillä ihmiset useimmiten tulivat keskustelemaan ja kysymään mielipidettäni kikyttelyyn ja aktiivimalliin. Molemmat on koettu äärimmäisen epäoikeudenmukaisiksi. Niiden avulla on haluttu parantaa työllisyyttä , mutta tilastojen perusteella ei näytä että sellaista vaikutusta olisi ollut.

Tänään on julkaistu tieto siitä, että Kelan määrärahat uhkaavat loppua. Syynä on perustoimeentulohakemusten määrän kasvu. Kela joutunee hakemaan lisärahoitusta valtiolta. Syiksi hakemusten määrän lisääntymiseen Kelasta mainittiin viime vuosina totutetut perusturvan leikkaukset ja aktiivimalli.

Työttömyyden hoidossa kohtaa kaksi erilaista ihmiskäsitystä. Toisten mielestä työttömyys hoidetaan aktivoimalla työttömiä kepin avulla ja leikkaamalla työttömien toimeentuloa.

Vihreät ja vasemmistoliitto uskovat siihen että perustulon tyyppinen malli olisi parempi. Perustulo vapauttaa ihmiset olemaan aktiivisia.

Työn vastaanottamisesta tulee sen avulla aina kannattavaa. Erityisen iso merkitys on sillä, että perustulon avulla pätkätöitä tekevien elämänhallinta on helpompaa ja taloushuolet eivät rasita ja ahdista.

Perustulokokeilun perusteella perustulo lisäsi ihmisten onnellisuutta. Se toimi siis täysin päinvastoin kuin kyykyttävä ja lamaannuttava aktiivimallli. Minä uskon että työttömyyttä torjutaan paremmin toivon ja luottamuksen rakentamisen, kuin rankaisemisen ja sanktioiden kautta.

TOIVOA ja luottamusta luodaan myös sillä että varmistetaan että kaikilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään elämään.

15% 20-29 vuotiaista nuorista on pelkän peruskoulututkinnon varassa. Meillä ei ole varaa siihen, että nuoria syrjäytyy. Meidän täytyy varmistsa, että kenenkään opiskelu ei esty sen vuoksi että ei ole rahaa oppimateriaaleihin. Meidän pitää varmistaa, että oppimisvaikeuksiin saa apua ajoissa.

Kysymys on koko koulutusjärjestelmän on laadusta.

Kaikki lähtee laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Palautetaan subjektiivinen päivähoito-oikeus ja pienemmät ryhmäkoot. Huolehditaan että päiväkodeissa ja kouluissa aikuisilla on tarpeeksi aikaa lapsille, jotta jokainen saa juuri sellaista tukea jota oppimiselleen tarvitsee.

Tällä hetkellä erityisopetuksen resursseissa on suuria eroja eri puolilla Suomea. Muistetaan, että lapsiin ja nuoriin panostaminen on investoimista tulevaisuuteen.

Nuoret olivat näiden vaalien alla poikkeuksellisen aktiivisia. Nuorten ilmastomarssit olivat voimakas ilmaus planeetan pelastamisen puolesta. Meidän päättäjien on nyt näytettävä, että tuo viesti on kuultu ja se on otettu tosissaan. Meidän on vihdoin siirryttävä sanoista tekoihin ja konkreettisiin toimepiteisiin, joilla ilmastonlämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen.

Kohtaamisissa nuorten kanssa käytiin keskustelua myös translain uudistamisesta. Suomalaislla nuorilla tuntuu olevan poikkeuksellisen vahva solidaarisuus niiden ik’tovereidensa puolesta, joita yhteiskunta ja nykyinen lainsäädäntö kohtelee epäoikeudenmukaisesti.

Transalain uudistamisessa on kysymys siitä, mitä vaaditaan henkilöltä, joka hakee juridisen sukupuolimerkinnän muuttamista. Kysymys on ihmisoikeuksista.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa transihmisiltä vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolen vahvistamiseksi sekä vuosia kestävää lääketieteellistä tutkimusprosessia. Tämä prosessi on yksilölle raskas ja iso kuluerä yhteiskunnalle.

Nuorten mielestä tämä epäkohta on nyt korjattava. Tämä uudistus ei vaadi suurta summa rahaa, eikä se vie keneltäkään mitään pois, mutta sen merkitys transihmisille itselleen on valtava. Nuorten maailmankuva ja asenne on erilainen kuin meidän. Heidän on vaikea ymmärtää miksi Suomessa kohdellaan joitakin ihmisiä epäoikeudenmukaisesti. Miksi olemme jääeet tässä asiassa muista jälkeen.

Omat teini-ikäiset lapseni huomauttavat toisinaan aikojen muuttumisesta lausahduksella

”Äiti hei, nyt on 2019, ei kukaan enää tee noin, tajuutko kuinka NOLOO!?”

Nyt toivottavasti hallitusneuvotteluihin saadaan viesti:

”Hei nyt on 2019,

kuinka NOLOO, jos ei torjuta ilmastonmuutosta

ja

kuinka NOLOO, jos ei puolusteta ihmisoikeuksia!”

Tämän puheen myötä haluan toivottaa kaikille kuulijoille iloista ja aurinkoista Vappua!