Viime aikoina on käynyt kova kuhina itäradan lobbareiden keskuudessa. Itäiset maakunnat, mukaan lukien puoli Kymenlaaksoa ovat kallistuneet vaatimaan kokonaan uutta ratayhteyttä Kouvolasta Porvoon kautta Helsinkiin.
Hanke sinänsä ei kuulosta huonolta, mutta siinä on muutama keskeinen ongelma, joita ei mielestäni ole mietitty loppuun. Ensinnäkin rantarata Helsinki–Porvoo–Kotka on mukana Kymenlaakson voimassa olevassa maakuntakaavassa. Sen lisäksi itäisessä Suomessa on monia ensisijaisia ratahankkeita, jotka pitäisi toteuttaa, jotta itäradan hyödyt täyttyisivät.
Myös ratahallinto on todennut omassa selvityksessään, että niin Savonrata, kuin Karjalanrata tarvitsisivat pikaista perusparannusta. Matka-aikojen hidastumiset johtuvat näillä radoilla tiettyjen rataosuuksien heikosta kunnosta ja tasoristeyksistä. Itselleni tutumpi on Karjalanrata ja siellä ongelmakohdat ja vuotuiset ratarikot keskittyvät Imatran ja Joensuun välille.
Luumäki–Imatra-kaksoisraidehanke on saanut vihdoin viimein rahat ja hanke on käynnistynyt. Rahoitusta on haettu ainakin jo liki 15 vuoden ajan. Tämä kuvannee hyvin sitä, miten pitkän ajan tavoitteista puhumme, kun puhumme ratahankkeista. Kymenlaakson, mutta myös Savon ja Karjalan näkökulmasta keskeisintä tulisi olla se, että laitetaan olemassa olevat rataosuudet kuntoon. Tämä koskee erityisesti myös Kouvolan ja Kotkan välistä rataa sekä Mussalon sataman ratapihaa. Rata ei nykykapasiteetillaan pysty vetämään sitä määrää tavaraliikennettä, mitä Kotka-Haminan satama vetäisi.
Kyse ei ole vain Kotka-Haminan satamasta ja sen kilpailukyvystä, vaan laajemmin Itäisen Suomen viennistä ja sitä kautta kilpailukyvystä. Ilmastotavoitteisiin päästäksemme meidän tulisi ensi sijassa saada siirrettyä tavaraliikennettä kiskoille. Tällöin tulisi keskittyä niiden rataosuuksien kehittämiseen, missä ilmastotavoitteet vaativat perusparannusta kipeimmin. Satamiin kulkeva liikenne on ilmaston näkökulmasta keskeisintä. Henkilöliikenteen kehittäminen on totta kai tärkeää, mutta niin ilmastotavoitteiden, kuin kilpailukyvynkin näkökulmasta tavaran liikkumisella on eniten väliä. Toiveeni on, että oma maakuntamme pystyisi nostamaan Kotka–Kouvola-rataosuuden perusparantamisen keskeisten ratahankkeiden joukkoon. Tästä hyötyisi koko itäinen Suomi, mutta myös ilmasto.
Hanna-Kaisa Lähde, kaupunginhallituksen jäsen (vihr.), Kotka
Kirjoitus on julkaistu Kymen Sanomissa 27.9.2018