Kymen sanomissa oli 31.3. uutinen, että Kotkan kaupungilla lähes 30 tilaa on sisäilmaongelmien vuoksi remontissa tai seurannassa. Sisäilmaongelmat ovat monen eri asian summa. Yksi merkittävä tekijä on kiinteistöjen hoidon ja huollon laiminlyönti. Vuodesta 2006 lähtien kiinteistöjen huollosta ja kunnossapidosta on säästetty noin seitsemän miljoonaa euroa. Vuoden 2017 budjetista leikattiin 500 000 euroa kiinteistön hoidosta ja kunnossapidosta. Samassa yhteydessä kuitenkin mainittiin sisäilmariskin todennäköisyydeksi 90 prosenttia, jonka arvoksi arvioitiin yksi miljoona. Eli meidän veronmaksajien omistamilla kiinteistöillä käydään koko ajan uhkapeliä.
Eräs kaupungin kiinteistön hoidosta vastaava henkilö totesi lakonisesti tähän puolen miljoonan euron säästöön näin: ”Sitten tehdään vähemmän”. Tänä vuonna saatetaan selvitä ilman riskin toteutumista, mutta miten käy vuonna 2018 onko riskin todennäköisyys jo 95 prosenttia?
Hieno sinänsä, että siirrytään ennakoivaan kiinteistönpitoon, mutta vaarana on, kun näitä työryhmiä ynnä muita perustetaan, niin asiat jäävät rahapulassa vain pelkkien puheiden asteelle.
Uusissa kiinteistöissä on otettu käyttöön sähköinen huoltokirja. En ole ensimmäistäkään huoltokirjaa nähnyt tekemässä esimerkiksi ilmastointikoneen huoltoa tai kanavien nuohousta. Huollot tekee edelleenkin ammattitaitoinen ja vastuuntuntoinen ihminen. Kiinteistön hoidosta ja kunnossa pidosta säästetyt eurot joudumme joka tapauksessa maksamaan takaisin korkojen kera kalliina peruskorjauksina
Vuonna 2012 korjausvelan määrä jo eläkkeelle siirtyneen tilapalvelujohtaja Osmo Pehkosen mukaan oli 60 miljoonaa. Tämän päivän korjausvelasta puhuminen on jäänyt näiden alijäämäkeskusteluiden varjoon.
Olemme vuosi toisensa jälkeen näitä sisäilmaongelmia tilanneet ja nyt niitä sitten on tarjolla.
Kai Tarvainen (vihr.), Kotka