Mielipidepalstalla on viime päivinä puhuttanut Vaasan Oy:n tuoreleipätuotannon siirtäminen, yritysvastuu ja se, mitä päätöksentekijät tekevät tai jättävät tekemättä liike-elämän eteen. Yritykset epäilemättä toimivat oman bisneslogiikkansa mukaisesti. Mainitsematta on kuitenkin jäänyt se, miten julkiset toimijat kuten kunta voivat myös hankkijoina ohjata liiketoiminnan suuntaa.
Vaasan Oy ilmoitti tuotannon mahdollisen siirron taustalla olevan kauraleivän kasvavan kysynnän. Kauran suosio elintarvikkeena on kasvanut voimakkaasti viime vuosina kuluttajien herättyä muun muassa sen terveysvaikutuksiin, mihin yritys nyt reagoi. Päättäjillä ei taida olla ässää hihassaan tuoreleipätuotannon säilyttämiseksi Kotkassa. Joka tapauksessa tästäkin asiasta on otettava opiksi: kulutusvalinnat vaikuttavat liiketoimintaan ja myös kaupungin tulee käyttää bisneslogiikkaa entistä vahvemmin yhteiseksi hyväksemme.
Julkisen sektorin hankinnat muodostavat noin 15 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Näistä hankinnoista kuntien ja kuntayhtymien osuus on kaksi kolmasosaa. Kuntatason päätöksentekijöillä on siis merkittävää valtaa sen suhteen, mitä, missä ja miten tuotettuja hyödykkeitä julkisissa hankinnoissa suositaan – ja epäsuorasti mitä, missä ja miten tuotettuja hyödykkeitä yritykset tarjoavat.
Hankintalaki mahdollistaa hankintojen ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten huomioimisen kilpailutuksissa. Viime vuonna valtio laati kansallisen julkisten hankintojen strategian, joka pyrkii lisäämään julkisten hankintojen vaikuttavuutta. Kotkan kaupunki on hankintaperiaatteissaan sitoutunut muun muassa ympäristötekijöiden huomiointiin. Päättäjien tulee jatkuvasti arvioida hankintojen sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Sillä tavalla bisneslogiikka voidaan entistä paremmin valjastaa palvelemaan yhteistä hyvää.
Markus Heikkinen, kuntavaaliehdokas (vihr.)
Julkaistu: Kymen Sanomat 17.3.2021