Hyvät kuulijat,
Vappuna on syytä muistaa ja juhlistaa vuosien ja vuosikymmenten aikana saavutettuja
parannuksia työntekijöiden oikeuksiin. Näihin kuuluvat monet meille jo itsestäänselvyyksiksi
muuttuneet asiat kuten viisipäiväinen työviikko ja turvalliset työolot. On enemmän kuin
huolestuttavaa, että hallitus ja työnantajat ovat valmiita uhraamaan pohjoismaisen
menestystekijän, sopimisen neuvotteluteitse, työrauhan kustannuksella.
Suomen kaltaisessa maassa lainsäädäntö turvaa työelämän perusoikeudet, mutta valvonnan
puutteessa yritykset saattavat lipsua niistä. On olennaisen tärkeää, että työntekijät voivat saada
oikeutta ja hyvitystä työnantajavelvoitteiden rikkomisesta. Tämä ei toteudu ilman hyvin resursoitua
työsuojeluorganisaatiota.
Kun luodaan katse maailmalla kauemmaksi, työelämän oikeudet eivät toteudu kaikille eivätkä
kaikkialla. Voimme lukea uutisia Suomeen tulleiden marjanpoimijoiden pakkotyöstä, jota tutkitaan
törkeänä ihmiskauppana, lapsityövoiman hyväksikäytöstä kaakaon tuotannossa Länsi-Afrikassa tai
Kiinan uiguurivähemmistön sorrosta valtion työleireillä.
Suomessa on ollut aivan laillista kaupitella vaikkapa pakkotyöllä tuotettuja tuotteita, tai yritykset
ovat voineet olla piittaamatta aiheuttamistaan mittavista ympäristötuhoista, kunhan ne sijoittuvat
Suomen ulkopuolelle. Onneksi viime aikoina on alettu tiedostaa ihmisoikeuksien loukkaukset ja
ympäristötuhot kuluttamiemme tuotteiden ja palveluiden arvoketjuissa. Rakennusalan tilaajavastuu
on yksi esimerkki tästä heräämisestä Suomessa, joskaan sekään ei näytä käytännössä toteutuvan.
Vuonna 2011 YK:ssä yksimielisesti sovittujen periaatteiden mukaan valtioilla on ensisijainen
vastuu suojella työelämän oikeuksia ja muita ihmisoikeuksia, mutta yritykset ovat omalta osaltaan
vastuussa siitä, että näitä oikeuksia kunnioitetaan. Yritysten vastuu arvoketjuistaan on tähän asti
pohjautunut vapaaehtoisiin toimiin. Samalla on tullut selväksi, että vapaaehtoiset toimet ovat
riittämättömiä. Lapsityö, maan anastus alkuperäiskansoilta ja metsäkato eivät ole kadonneet
mihinkään.
Hyvät ystävät,
Minulla on teille hyviä uutisia. Yritysten velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä
toimintansa koko arvoketjussa aina sen alkulähteille kirjataan viimein EU:ssa lakiin.
Kansalaisyhteiskunnalla kuten ammattiyhdistysliikkeellä on ollut keskeinen rooli tässä
saavutuksessa.
Viime viikolla Euroopan parlamentti hyväksyi kaksi lakia, joista ensimmäinen, yritysvastuudirektiivi,
asettaa – aluksi – suuryrityksille velvoitteen huolehtia ihmisoikeuksista ja ympäristöstä ympäri
maailmaa ulottuvissa arvoketjuissaan. Yritysvastuudirektiivin piiriin kuuluu Suomessa noin 140
yritystä, mutta sen vaikutukset tulevat ulottumaan myös suuryritysten alihankkijoihin.
Toinen viime viikolla hyväksytty EU-lainsäädäntö puolestaan kieltää tuotteiden asettamisen EU:n
markkinoille, mikäli niiden tuotannossa on perusteltu epäilys pakkotyöstä. Tämä pakkotyötuotteiden
kielto täydentää osaltaan yritysvastuudirektiiviä. Kielto voisi koskea Suomessa
esimerkiksi marjojen myyntiä, jos niiden tuotannossa epäillään majanpoimijoiden hyväksikäyttöä.
Rikkomusten ei siis tarvitse tapahtua kaukana jossakin muualla.
On silmiinpistävää, että Suomi asettui vastustamaan yritysvastuudirektiivissä kaikkein
haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten oikeusaseman parantamista. Onneksi tämä ei
täysin onnistunut, direktiiviin jäi kuin jäikin oikeusasiamiehen, ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen
yms. oikeus edustaa suuryritysten väärinkäytöksien ja rikkomuksien uhreja, kun nämä koettavat
saada oikeutta.
Kummastusta lisää se, että Suomen esittämiä huolia direktiivin oikeussuojakeinojen sopivuudesta
lainsäädäntöömme eivät jakaneet johtavat oikeustieteilijät, eivätkä muut asiantuntijat. Silti Orpon
hallitus piti härkäpäisesti kiinni kannastaan heikentää työelämän oikeuksien loukkausten uhrien
asemaa.
Vaikuttaa siltä, että tosiasioilla ei tämän hallituksen päätä käännetä.
Orpon hallitus vei Suomen surutta mukaan suurten jäsenmaiden aloittamalle iltalypsylle, joka
uhkasi kaataa koko lainsäädäntöhankkeen. Voi hyvällä syyllä kysyä, onko EU:n
päätöksentekojärjestelmän rapauttaminen tällä tavoin Suomen etu?
Pienenä jäsenmaana Suomen kannattaisi pitää tiukasti kiinni EU:n päätöksentekoa ohjaavista
normeista ja käytänteistä. Näiden murtaminen antaa valtaa ennestään vahvoille, ja avaa pelikentän
suurille jäsenmaille sopia asioista pienten pään yli.
Hyvät ystävät,
Toisin kuin yleensä kuvitellaan, EU-lainsäädäntö ei synny komission kasvottomien virkamiesten
päässä. Yritysvastuudirektiivi syntyi ennennäkemättömän laajan ja monimuotoisen yhteistyön
tuloksena. Tähän työhön osallistui mittava joukko kansalaisjärjestöjä, ammattiyhdistysliikettä,
edelläkävijäyrityksiä ja niiden etujärjestöjä sekä kansainvälisiä järjestöjä kuten YK ja OECD.
Se syntyi solidaarisuudesta kaikkien heikko-osaisimpia ihmisiä kohtaan, jotka ovat meidän
kuluttamiemme tuotteiden ja palvelujen tuotantoketjuissa. Yrityksetkään eivät voi enää sivuuttaa
asiakkaidensa kysymyksiä, onko tuotannossa ehkä käytetty lapsityötä tai aiheutettu metsäkatoa.
Olemme siirtymässä uuteen aikaan, jossa ensimmäistä kertaa suuret yritykset joutuvat vastuuseen
arvoketjussaan aiheuttamistaan vakavista ihmisoikeusloukkauksista ja ympäristötuhoista. Parhaat
yritykset ovat toimineet näin jo vuosia. Nyt on tärkeää, että suuryritykset eivät ketjuta omia
vastuitaan pienemmille alihankkijoilleen, vaan toimivat yhteistyössä niiden kanssa.
Hyvät kuulijat,
Olen iloinen ja ylpeä siitä, että olen saanut tehdä tätä työtä, kokea ja nähdä sen tulokset.
Yritysvastuulainsäädäntö on yksi esimerkki kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen
periksiantamattomasta ja pitkäjänteisestä työstä. Me politiikan tekijät, lainsäätäjät, tarvitsemme tätä
taustatukea ja kiritystä, jotta todella maailmaa muuttavaa lainsdäädäntöä saadaan aikaiseksi.
Jätän tänä kesänä europarlamentin 20 vuoden meppiuran jälkeen. En tiedä parempaa paikkaa
parantaa maailmaa kuin Euroopan parlamentti. Maailmanparannus ei kuitenkaan onnistu yksin.
Merkittävien muutosten aikaansaaminen vaatii ennakkoluulotonta yhteistyötä, joukkovoimaa.
Vappu on muistutus siitä, mihin kaikkeen pystymme yhdessä. Vappu edustaa yhteisöllisyyttä ja
yhdessä tekemistä paremman maailman hyväksi. Juhlitaan siis tänään saavutuksia työelämän
oikeuksien puolesta, ja jatketaan huomenna työtä oikeudenmukaisemman maailman eteen.
Oikein hyvää vappua teille kaikille!