Helsingin Sanomat haastatteli Suomen entisiä pääministereitä ja kysyi heiltä näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta (31.12.). Kirjoitus sivuutti tulevaisuutemme keskeisen haasteen: miten Suomi pärjää muuttuvassa ekonomis-ekologisessa ympäristössä?
Lähes kaikki esitetyt ratkaisut keskittyvät talouskasvuun ilman huolta kasvun rajoista. Rajattomaan talouskasvuun nojautuva ajattelu sivuuttaa sen, että tulevaisuus on sidottu planeettamme fyysisiin reunaehtoihin ja ekologisiin rajoihin. Kun nämä rajat ylitetään, seuraukset näkyvät väistämättä ihmisten terveydessä.
Puhtaasta ilmasta, vedestä ja vakaista ekosysteemeistä tulee yhä niukempia resursseja. Se johtaa epävakauteen, joka uhkaa olemassaoloamme ja elämisen edellytyksiä. Kun kasvu ohittaa kestävyyden reunaehdot, se alkaa heikentää sitä hyvinvointia, jota sen olisi tarkoitus tukea.
Useat tutkimukset osoittavat, että vauraissa maissa bruttokansantuotteen kasvu ei ole enää lisännyt hyvinvointia samassa määrin kuin aiemmin. Tämä ilmiö tunnetaan ekologisena ylikulutuksena. Kulutus ylittää sen, minkä ekosysteemit pystyvät kompensoimaan ja uusiutumaan. Silti talouspolitiikassa painottuvat edelleen mittarit, jotka suosivat määrällistä kasvua, vaikka kestävyys edellyttäisi laadullista kehitystä.
Lääkärintyössä tiedetään, että oireiden hoitaminen ilman syihin puuttumista johtaa kroonisiin ongelmiin. Sama pätee talouspolitiikkaan. Jos kasvua tavoitellaan sivuuttaen luonnon ja terveyden reunaehdot, hoidamme oireita, mutta pahennamme sairautta.
Se, että talous on ekologisesti kestävää ja huomioi planeettamme kantokyvyn, on edellytys ihmisten hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle.
Anna Jaakola, erikoislääkäri
Tiia Reho, erikoislääkäri
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 3.1.2026
Anna Jaakola on Pyhtään kunnanvaltuutettu (vihr.)