Eija Anttila kirjoitti perjantaisessa Ylänurkassa (KySa 15.3.2013) Kotkan johtajuustyhjiöstä ja peräänkuulutti asukkaiden mielipiteiden hallittua kanavoitumista päätöksentekoon. Anttila esimerkiksi kirjoitti: ”Kotkan valtuusto päätti päiväkoti- ja kouluverkosta noin vuosi sitten. Virkamiehet valmistelivat ja päättäjät päättivät. Demokratia toimi.” Kysyn kuitenkin, että kuvittelimmeko me vain sen toimineen?

Päätös tehtiin jo noin vuosi sitten, eikä asukkaiden liikehdintä ole yhtään laantunut ja näyttäisi levinneen myös puolueiden sisälle. Anttila on huolissaan siitä, että poliittiset johtajat eivät pysty pitämään omia rivejään suorassa. Voisiko selitys löytyä ajattelutapamuutoksesta, joka liittyy johtamiseen – kuntalaisten ja uusien päätöksentekijöiden halusta käsitellä asiat avoimesti ja demokraattisesti?

Ehkä johtajuus ei sinällään ole hävinnyt Kotkassa mihinkään, mutta sen olisi pitänyt muuttua. Vahva johtajuus ei enää ole käskyttämistä ja kaiken pienessä porukassa tietämistä vaan vuorovaikutusta ja oppimista sekä halua ja uskallusta tuoda asiat avoimeen ja perusteelliseen käsittelyyn.

Olen samaa mieltä Eija Anttilan kanssa siitä, että päätöksenteon ennakoimattomuus lisää sekasortoa. Jos esitykset tulevat pöydälle ilman avointa ja eri vaihtoehdot käsittelevää valmistelua, tehdään päätöksiä hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa. Pulina jatkuu myös päätöksenteon jälkeen.

On myös totta, että työnjako luottamus- ja virkamiesten välillä on hämärtynyt. Anttila osoittaa sormellaan luottamusmiehiä, mutta osan vastuusta heitän tässä myös virkamieskunnan puolelle. Onhan esimerkiksi palvelujohtaja Haapanen useaan otteeseen perännyt kuntalaisia ja päättäjiä esittelemään muita kouluverkkovaihtoehtoja, jos kerran viime keväänä valmisteltu YKSI ainoa vaihtoehto ei kelpaa. Vaikka palvelujohtajan vaatimus on turhauttanut, ovat sekä päättäjät että kuntalaiset esittäneet pyydettyjä vaihtoehtoja perusteluineen, mutta nämä esitykset ja kysymykset ovat hävinneet tutkimattomina jonnekin virkakoneiston syövereihin. Ei siis ole ihme, että vastaesityksiä alkaa putkahdella ”puskista”. Ja muistetaan, että demokratiaan kuuluu myös se, että vaalien tulos vaikuttaa linjauksiin ja jo tehtyjä päätöksiä voidaan tarvittaessa muuttaa.

Mervi Haakana