Ihmisluonto on sellainen, että liian harvoin tulee kiitosta annettua. Minulla, neljän lapsen äitinä, on nyt aihetta kiitokseen. Kaikki lapseni käyvät saman pihapiirin päiväkotia, eskaria tai koulua. Millainen onni meitä perheenä onkaan kohdannut, kun samat, tutut pihapiirit ja aikuiset ovat aina vastassa!

Murheella ja pettymyksellä on Kotkan kaupunki viime aikoina pieniä koululaisiaan ja tulevia veronmaksajia kohdellut. Jos aikuista ahdistaa tieto pätkätöistä tai työpaikan vaihtuvuudesta, niin miltä tulevan tai nykyisen koulun kohtalo ja sijainti mahtaa tuntua pienestä oppilaasta?

Kaiken voi toki aina perustella säästöillä. Lapsethan on hyvä totuttaa jo pienestä pitäen maksamaan aikuisten aiheuttamaa velkaa, vai?

Koulu on eräs ihmiselämän tärkeimmistä asioista, ja sillä on suuri, suuri merkitys tulevaisuuden kannalta. Ihan riittävästi on koulumaailmassa haastetta lapselle ja vanhemmille ilman, että täytyy vielä pohtia ja olla epätietoinen siitä, mihin kouluun lapsi seuraavana vuonna siirtyykään. Lakkautetaanko meidän koulumme?

Kaikkeen ei tarvitse kuntalaistenkaan suostua. Toivon, että meistä vanhemmista nousee nyt joukko, joka sanoo, että nyt riittää.

Mari Hostikka
Äiti Korkeakoskelta
Kotka