Koulujen sisäilmaongelmat saivat kaupungin asioista vastaaviin liikettä ja asioihin tartuttiin päättäväisesti. Kiitos tästä kuuluu virkamiehille ja erityisesti aktiivisille vanhemmille, jotka määrätietoisesti ovat asiaa esille tuoneet. Asioista puhuminen on nopeuttanut asioiden etenemistä ja vauhti on kova. Unohtuuko kokonaisuus kuitenkin kiireessä?
Kaupunki on tehnyt nopeita päätöksiä vanhojen koulujen uudelleen rakentamisesta ja suunnittelusta yksi kerrallaan. Tämä miellyttää monia vanhempia ja moni päättäjäkin tekee mielellään tämän ratkaisun. Näin emme voi kuitenkaan toimia kaikkien ongelmakoulujen kohdalla – taloudellisista syistä. Jos ja kun emme halua kuitenkaan tinkiä koulurakennusten laadusta, tuleekin meidän tarkastella niiden määrää.
Olli Lehtonen otti (KySa 8.5.) erinomaisesti kantaa koulujen määrään ja mitä riskitekijöitä siihen liittyy. Hän kirjoitti myös: ”Vuosien 1980 – 2017 aikasarja-analyysin perusteella Kotkassa on lasten lukumäärän kasvukin mahdollista 95 prosentin virhemarginaalilla aina vuoteen 2024 asti”. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että käytännössä lähes varmasti lastenlukumäärä ei kasva, vaan laskee.
Kotkan oppilasmäärät peruskoulussa putoavat noin 30 prosenttia seuraavien 10–15 vuoden aikana, kun katsomme tilastokeskuksen lyhyenajantrendejä ja väestölaskentaa.
Oppilasmäärien lasku johtaa myös opetukseen suunnatun valtion rahoituksen laskuun. Tilanne johtaa taloudellisesti erittäin vaikeaan tilanteeseen, mikäli emme tee koko kaupunkia koskevaa kouluverkon uudistamissuunnitelmaa ottaen huomioon vähenevät oppilasmäärät ja keskity laadukkaisiin oppimisympäristöihin ja niiden vaikuttavuuteen.
Tehdään tulevaisuuden koulutusratkaisuja ja toimitaan taloudellisesti vastuullisesti
Hyvä koulutus on ensi sijassa laadukasta ja riittävää opetusta.
Juha Attenberg, kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu (vihr.), Kotka
Kirjoitus on julkaistu Kymen Sanomissa 9.5.2018