Viime viikkoina olemme saaneet mediasta lukea huolestuttavia uutisia kaukoliikenteen bussivuorojen supistumisesta ensi vuoden alussa. Niin Pohjolan Liikenne, kuin Savon linjat ovat lakkauttamassa merkittävän määrän kaukovuorojaan Kotkan ja Helsingin välillä ensi vuoden alusta.
Maakuntastrategiassa päästöjä tulisi vähentää merkittävästi vuoteen 2040 mennessä. Yksi iso päästöjen tuottaja on jatkuvasti kasvava liikenne. Yksityisautoilun ja mopojen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt merkittävästi, mikä on osittain osoitusta heikenneistä joukkoliikennemahdollisuuksista. Samaan aikaan, kun ministeri Berner on sivuuttamassa rantaradan selvityksen, on valtaosa kaukoliikenteen bussivuoroista lakkaamassa.
Vaikka seudullisesti on pyritty lisäämään syöttöliikennettä niin bussien, kuin junienkin kaukoliikenneyhteyksien äärelle, muuttuu tilanne täysin kestämättömäksi, jos merkittävä määrä bussien kaukoliikenteestä ajetaan alas. Syynä tähän ei ole vuorojen käyttöasteen romahdus, vaan valtion kaukolinjojen vapautus kilpailusta. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin edes täytenä ajetut bussivuorot eivät ole enää kannattavia.
Vuorojen lakkaaminen vaikuttaa erityisesti Karhulan ja Haminan alueeseen. Valtaosa lakkautuvista vuoroista lähtee Karhulasta. Jäljelle jäävä Onnibussiliikenne lähtee Kotkansaarelta ja Sutelasta. Kun tiedossamme on, mikä meistä odottaa vuoden vaihteessa, katson, että seudun kuntien tulee reagoida tilanteeseen välittömästi ja pohtia kuinka omilla toimillamme voimme vaikuttaa väistyvien liikenneyhteyksien korvaamiseen.
Kotkan-Haminan seudun veto- ja pitovoimaa halutaan nostaa. Se on tavalla toisella kirjattu kuntastrategioihin Miehikkälästä Pyhtäälle. Valtio on kaiken aikaa laajentanut työssäkäyntialueita ja opiskelupaikat on viety yhä kauemmas kotoa. Bussivuorot Porvoon ja Helsingin suuntaan ovat turvanneet työssäkäyntimahdollisuuksia Etelä-Kymenlaaksosta käsin niin, ettei ihmisten ole ollut välttämätöntä muuttaa pääkaupunkiseudulle.
Valtio on linjannut, että Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa säilyttää asemansa laajan päivystyksen sairaalana. Suuri huoli on osaavan henkilökunnan rekrytointi, jos Helsingin ja pääkaupunkiseudun suunnasta ei pystytä käymään enää töissä. Kymsoten myötä kaikki leikkaustoiminta on jo keskitetty Kotkaan. Aiemmin on huolta aiheuttanut Kotka-Kouvola poikkiliikenteen riittävyys. Nyt pitää olla huolissaan jo pitkittäisliikenteestä Etelä-Kymenlaakson sisällä.
Toivon meiltä seutukunnan toimijoilta välitöntä reagointia erittäin vakavaan tilanteeseen.
Hanna-Kaisa Lähde, kaupunginhallituksen jäsen (vihr.), Kotka
Kirjoitus on julkaistu Kymen Sanomissa 6.11.2018