Kotkan pääkirjastolla keskusteltiin köyhyydestä. Alustajana toimi köyhyystutkija, Vihreän liiton varapuheenjohtaja Maria Ohisalo ja keskustelukumppaneina olin minä ja SDP:n Sirpa Paatero. Puhuimme eriarvoistumisesta ja polarisaatiosta. Kasaantuvasta huono-osaisuudesta ja periytyvästä köyhyydestä.

Tuoreen uutisen mukaan surmat ovat olleet Suomessa kovassa kasvussa. Henkirikoksista tiedetään yleisesti, että suomalainen tappaa viinapäissään, tai viinan takia. Humalassa tehdyt surmat lähtivät rajuun nousuun viime vuonna. Kasvua oli vuoteen 2017 verrattuna 25–30 prosenttia, selviää Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Krimon ennakkotiedoista. Tiedoista selviää, että naisten kuolleisuus henkirikoksissa laski hieman viime vuonna, mutta miesten kuolleisuus lähes kaksinkertaistui. Henkirikosten uhreina kuoli viime vuonna 91 ihmistä ja toissa vuonna 68.

Rikollisuuteen ajautuvat he, joiden syrjäytymiskierre on kasvanut pitkään.

Asiantuntijat arvioivat, voisiko alkoholilainsäädännön muutoksella olla osuutta asiassa. Varmasti sillä jotain osuutta onkin, mutta itse tarkastelisin tuoreita tilastoja yleisen syrjäytymis- ja eriarvoistumiskehityksen kautta. Niiden teemojen, joita keskustelutilaisuudessakin sivuttiin. Niiden, joiden mukaan miesten sosioekonomiset erot ja terveyserot ovat entisestään pahentuneet ja niiden, joiden mukaan syrjäytyminen on sukupuolittunutta.

Vanha totuushan on se, että hyvä sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa. Silloin, kun sosiaalipolitiikan taso on heikkoa, se korreloi yleensä aina rikostilastojen ja vankiluvun kanssa.

Yhteiskunnan sivistyksen taso lasketaan siitä, miten se kykenee pitämään huolta heikoimmassa asemassa olevista. Nämä tuoreet tilastot kertovat meille karulla tavalla, että yhteiskunta ei ole kyennyt selviytymään siitä kaksisesti viime vuosien aikana. Tämä kertoo mielestäni eriarvoistumisen lisääntymisestä, päihdehuollon aliresursoinnista ja puutteellisesta sosiaalihuollosta monella eri mittarilla mitattuna. Usein rikollisuuden syyt ovat yhteiskunnan rakenteissa. Rikollisuuteen ajautuvat he, joiden syrjäytymiskierre on kasvanut pitkään, eikä heitä ole kyetty varhaisessa vaiheessa auttamaan.

Julkaistu tilasto on omiaan pysäyttämään meitä pohtimaan suomalaisen sosiaalipolitiikan tilaa. Meillä tarvitaan monisäikeinen sosiaaliturvajärjestelmän uudistus sukupuolivaikutusten arvioineen ja meidän tulee käyttää paljon enemmän tutkimustietoa sukupuolittuneesta syrjäytymisestä päätöksenteon tueksi. Sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen kanssa ei voida enää aikailla, vaan sen toteuttaminen tulee aloittaa seuraavalla hallituskaudella.

Hanna-Kaisa Lähde, kansanedustajaehdokas (vihr.), Kotka