”Tieteellinen näyttö ilmastonmuutoksesta ja ihmisen osuudesta siihen on selvää ja kiistämätöntä. Jos emme toimi pian ja päättäväisesti, valtavat luonnontuhot ja jopa sivilisaatiomme romahdus siintävät horisontissa.”
Näin kirjoittavat yli 1 200 suomalaista tutkijaa nuorille suunnatussa kirjelmässään. Tutkijat, joukossa on muun muassa 140 professoria, tarjoavat täyden tukensa koululaisille, opiskelijoille ja kaikille ihmisille, jotka lakkoilevat vaatiakseen maailman hallituksia toimimaan ilmaston puolesta.
Meidän lapsillemme ilmastonmuutos näyttäytyy pelottavana asiana.
Perjantaina 15.3 koululaiset ja opiskelijat eri puolilla maata järjestävät kesken koulupäivän ilmastolakon tai ilmastoaiheisen mielenosoituksen. En muista, koska viimeksi mikään asia olisi näin laajamittaisesti saanut nuoret nousemaan barrikadille viimeisten vuosikymmenten aikana eri puolilla maata. Meillä aikuisilla on velvollisuus kuunnella lapsia ja nuoria. Sitä vaatii meiltä lasten oikeuksien sopimus, kuntalaki ja nuorisolaki.
Erityisesti netissä olen nähnyt useita surullisia kommentteja siitä, miten ”ilmastohysteria on naurettavaa”, tai kuinka ”nuoret on aivopesty pelkäämään mörköjä, joita ei ole olemassakaan.” Tällä on viitattu nimenomaan ilmastonmuutokseen. Useissa kommenteissa on välittynyt aikuisten vähättelevä asenne nuoria kohtaan. On kyseenalaistettu opettajia, jotka antavat nuorten osallistua näihin mielenilmauksiin ja velvoitettu antamaan jälki-istuntoa mokomille kurittomille kakaroille. Myös huoltajia on moitittu. Lisäksi on painettu villaisella nuorten ilmastoahdistusta ja todettu, etteivät nuoret mitään ymmärrä.
Omassakaan nuoruudessa ei ilmastonmuutosta pidetty niin vakavana uhkana, mitä nykytutkimuksen valossa voidaan arvioida. Silloin puhuttiin kyllä happosateista ja otsonikadosta, mannerjäätiköiden sulamisesta ja siitä, miten se tulevaisuudessa saattaisi vaikuttaa rannikkoseutujen tilanteeseen. Oma sukupolveni on kuitenkin näiden nykyisten nuorten vanhempia. Meidän lapsillemme ilmastonmuutos näyttäytyy pelottavana asiana. Meidän lapsemme vaativat meiltä aikuisilta ilmastotekoja. Me emme saa vähätellä sitä. Meillä on lainmukainen velvollisuus kuulla ja toimia.
Vuosikausia on vinguttu siitä, että nuoret ovat saamattomia, eikä heitä kiinnosta yhteiskunnalliset asiat. On puhuttu pullamössösukupolvista, joka istuu kotona ja tuijottaa kuvaruutua. Minusta on mahtavaa huomata, että nykynuoria kiinnostaa. Nykynuoret haluavat saada äänensä kuuluviin. Näissä vaaleissa ja tulevalla eduskuntakaudella mitataan meidän aikuisten kyky ja halu ottaa asiansa vakavasti. Kykymme noudattaa Suomen lainsäädäntöä nuorten kuulemisen osalta. Hienoa se, että nuorilla on asiaa ja he sanovat sen ääneen. Nuorisotyön ammattilaisena koen ylpeyttä tästä asiasta.