Vappupuhe Kotkassa 1.5.2019
Arvoisa juhlaväki
On suuri kunnia olla vastavalittuna kansanedustajana pitämässä vappupuhetta täällä Kotkassa.
Kansanedustajien valtakirjat tarkastettiin viikko sitten tiistaina ja sen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon. Olen osallistunut ensimmäiseen täysistuntoon, jossa äänestettiin puhemiehistä. Olen osallistunut ensimmäistä kertaa valtionpäivien avajaisiin. Olen istunut useamman tunnin ajan kokouksissa laatimassa vastauksia hallitustunnustelija Rinteen hallituskysymyksiin.
Vihreillä tuo prosessi on poikkeuksellisen avoin ja laaja-alainen. Sunnuntaina vastauksia rakennettiin isolla porukalla; 20 vihreän kansanedustajan ja 43 puoluevaltuuskunnan jäsenen kokoonpanolla.
Vihreiden eduskuntaryhmä on historiallisen suuri; 20 kansanedustajaa. Ryhmälle jouduttiin heti ensimmäisenä etsimään aiempaa isompi ryhmähuone. Kuten moneen kertaan on julkisuudessa nostettu esiin, niin ryhmämme on myös poikkeuksellisen naisvaltainen. Eduskunnan kokoonpanossa kokonaisuutena miehillä on vielä pieni enemmistö, mutta ehkä jo seuraavissa vaaleissa nähdään naisten vallankumous.
Vaalien tuloksessa näkyi tietysti selvästi se, että äänestäjät toivoivat muutosta siihen linjaan, millä Suomea on johdettu viimeiset neljä vuotta. Oikeistohallitus halusi jääräpäisesti toteuttaa omaa visiotaan Suomen talouden tasapainottamisesta.
Tasapainottamisen keinoiksi valittiin kaikkein köyhimmiltä leikkaaminen. Perusturvan indeksien jäädyttäminen, lääkekorvauksien omavastuiden kasvattaminen, terveyspalveluiden asiakasmaksujen korotukset jne.
Oikeistohallituksen myötä Suomen kielessä on nyt myös uusi sana; kikyttely. Kikyttely on monelle kirosanaan verrattava. Vaalikentillä ihmiset useimmiten tulivat keskustelemaan ja kysymään mielipidettäni kikyttelyyn ja aktiivimalliin. Molemmat on koettu äärimmäisen epäoikeudenmukaisiksi. Niiden avulla on haluttu parantaa työllisyyttä , mutta tilastojen perusteella ei näytä että sellaista vaikutusta olisi ollut.
Tänään on julkaistu tieto siitä, että Kelan määrärahat uhkaavat loppua. Syynä on perustoimeentulohakemusten määrän kasvu. Kela joutunee hakemaan lisärahoitusta valtiolta. Syiksi hakemusten määrän lisääntymiseen Kelasta mainittiin viime vuosina totutetut perusturvan leikkaukset ja aktiivimalli.
Työttömyyden hoidossa kohtaa kaksi erilaista ihmiskäsitystä. Toisten mielestä työttömyys hoidetaan aktivoimalla työttömiä kepin avulla ja leikkaamalla työttömien toimeentuloa.
Vihreät ja vasemmistoliitto uskovat siihen että perustulon tyyppinen malli olisi parempi. Perustulo vapauttaa ihmiset olemaan aktiivisia.
Työn vastaanottamisesta tulee sen avulla aina kannattavaa. Erityisen iso merkitys on sillä, että perustulon avulla pätkätöitä tekevien elämänhallinta on helpompaa ja taloushuolet eivät rasita ja ahdista.
Perustulokokeilun perusteella perustulo lisäsi ihmisten onnellisuutta. Se toimi siis täysin päinvastoin kuin kyykyttävä ja lamaannuttava aktiivimallli. Minä uskon että työttömyyttä torjutaan paremmin toivon ja luottamuksen rakentamisen, kuin rankaisemisen ja sanktioiden kautta.
TOIVOA ja luottamusta luodaan myös sillä että varmistetaan että kaikilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään elämään.
15% 20-29 vuotiaista nuorista on pelkän peruskoulututkinnon varassa. Meillä ei ole varaa siihen, että nuoria syrjäytyy. Meidän täytyy varmistsa, että kenenkään opiskelu ei esty sen vuoksi että ei ole rahaa oppimateriaaleihin. Meidän pitää varmistaa, että oppimisvaikeuksiin saa apua ajoissa.
Kysymys on koko koulutusjärjestelmän on laadusta.
Kaikki lähtee laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Palautetaan subjektiivinen päivähoito-oikeus ja pienemmät ryhmäkoot. Huolehditaan että päiväkodeissa ja kouluissa aikuisilla on tarpeeksi aikaa lapsille, jotta jokainen saa juuri sellaista tukea jota oppimiselleen tarvitsee.
Tällä hetkellä erityisopetuksen resursseissa on suuria eroja eri puolilla Suomea. Muistetaan, että lapsiin ja nuoriin panostaminen on investoimista tulevaisuuteen.
Nuoret olivat näiden vaalien alla poikkeuksellisen aktiivisia. Nuorten ilmastomarssit olivat voimakas ilmaus planeetan pelastamisen puolesta. Meidän päättäjien on nyt näytettävä, että tuo viesti on kuultu ja se on otettu tosissaan. Meidän on vihdoin siirryttävä sanoista tekoihin ja konkreettisiin toimepiteisiin, joilla ilmastonlämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen.
Kohtaamisissa nuorten kanssa käytiin keskustelua myös translain uudistamisesta. Suomalaislla nuorilla tuntuu olevan poikkeuksellisen vahva solidaarisuus niiden ik’tovereidensa puolesta, joita yhteiskunta ja nykyinen lainsäädäntö kohtelee epäoikeudenmukaisesti.
Transalain uudistamisessa on kysymys siitä, mitä vaaditaan henkilöltä, joka hakee juridisen sukupuolimerkinnän muuttamista. Kysymys on ihmisoikeuksista.
Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa transihmisiltä vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolen vahvistamiseksi sekä vuosia kestävää lääketieteellistä tutkimusprosessia. Tämä prosessi on yksilölle raskas ja iso kuluerä yhteiskunnalle.
Nuorten mielestä tämä epäkohta on nyt korjattava. Tämä uudistus ei vaadi suurta summa rahaa, eikä se vie keneltäkään mitään pois, mutta sen merkitys transihmisille itselleen on valtava. Nuorten maailmankuva ja asenne on erilainen kuin meidän. Heidän on vaikea ymmärtää miksi Suomessa kohdellaan joitakin ihmisiä epäoikeudenmukaisesti. Miksi olemme jääeet tässä asiassa muista jälkeen.
Omat teini-ikäiset lapseni huomauttavat toisinaan aikojen muuttumisesta lausahduksella
”Äiti hei, nyt on 2019, ei kukaan enää tee noin, tajuutko kuinka NOLOO!?”
Nyt toivottavasti hallitusneuvotteluihin saadaan viesti:
”Hei nyt on 2019,
kuinka NOLOO, jos ei torjuta ilmastonmuutosta
ja
kuinka NOLOO, jos ei puolusteta ihmisoikeuksia!”
Tämän puheen myötä haluan toivottaa kaikille kuulijoille iloista ja aurinkoista Vappua!