Itse perustulokokeilussa mukana ollut toimittaja-kirjailija Tuomas Muraja perustelee tiistaina ilmestyvässä Perustulokoe-eläin-kirjassa (Vastapaino), miten kaikille suomalaisille taattu perustulo auttaisi valtaosaa työttömistä. Muraja tuo kirjassaan selkeästi esille sen, että Suomessa köyhä ei saa voida hyvin.
Samaa ilmapiiriä olen itsekin taas kerran joutunut todistamaan kuunnellessani ja osallistuessani erilaisiin vaalikeskusteluihin viime viikkojen aikana. On surullista huomata, että poliittinen järjestelmämme ikään kuin tarvitsee ne vähempi- ja huonompiosaiset, jotta se pyörii.
Ehkä meissä valtaosassa sitten vieläkin elää joku kurjuuden maksimoinnin fetissi.
Seuraavan hallituksen pitää keskittyä köyhyyden ja osattomuuden poistamiseen vakavalla tavalla. Vaalikentillä olen nyt kuullut enemmän kuin koskaan eri ikäryhmän edustajilta toimeentulon ongelmista omassa arjessaan. Nämä ihmiset ovat kaiken ikäisiä, osa-aikatyötä tekeviä, free lancereita, opiskelijoita, pienipalkkaisessa työssä olevia, eläkeläisiä, aktiivimallin kurittamia työttömiä ja nollasopimuksella työsuhteessa olevia. Ahdistus toimeentulosta aiheuttaa osattomuuden ja voimattomuuden tunnetta, joka heikentää henkistä hyvinvointia. Tähän tarvitaan reilu muutos.
Vihreät ovat jo vuosituhannen alusta tarjonneet päättäjille perustulomallia, joka parantaisi toimeentuloahdistuksen kanssa kamppailevien ihmisten jaksamista ja elämänlaatua, mutta tämä ei ole vanhoille puolueille sopinut. Ehkä meissä valtaosassa sitten vieläkin elää joku kurjuuden maksimoinnin fetissi, jota toteutamme pienituloisten ja vähempiosaisen kautta tässä yhteiskunnassa?
Mielestäni meillä ei ole oikeutta, eikä edes varaa luokitella kansalaisiamme kahteen eri kastiin sen mukaan, että köyhien elämä ei saa olla mukavaa, vaan sen pitää olla kurjaa. Ajatus siitä, että köyhät täytyy pitää vähäosaisina, ei ole 2000-luvulta. Yhteiskuntamme on siinä määrin muuttunut, että työelämän tarpeiden mukaan pitäisi pystyä joustamaan. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei mahdollista sitä läheskään kaikille, vaan pitää kykenevät ihmiset tuloloukuissa. Kuitenkin me tarvitsisimme yli 75 prosentin työllisyysasteen, jotta yhteiskuntamme palvelut voitaisiin toteuttaa. Me tarvitsemme jokaisen kykenevän ja halukkaan työpanoksen, vaikka työtä olisi tarjolla vain vähän ja epäsäännöllisesti. Työnteon pitäisi aina olla mielekästä ja kannattavaa. Tähän perustulo olisi ainoa keino, jolla tämä kaikki saadaan toteutumaan.
Hanna-Kaisa Lähde, kansanedustajaehdokas (vihr.), Kotka