Talouden elvytyksen ja jälleenrakennuksen on oltava kestävää. Kriisi antaa meille mahdollisuuden tehdä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi niitä toimia, joita asiantuntijat ovat jo vuosien ajan peräänkuuluttaneet. Yritys- ja verotukien uudistamisen, tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen panostamisen ja vähähiilisten investointien aika on nyt.
EU:n yhteiset, kaikkien jäsenmaiden kesken sovitut panostukset tukevat kriisistä selviämistä. On Suomelle eduksi, että koko Euroopan talousalue elpyy. Viennin kysyntä ei nouse kotimaisin toimin, vaan tarvitaan yhteistä eurooppalaista elvytystä.
Hallitus on linjannut, että Suomi käyttää vähintään puolet EU:n elpymisvälineen rahoituksesta ilmastotoimiin. Tämä tarkoittaa 1,25 miljardin euron panostuksia yritysten tukemiseen, tki-toimintaan, teollisuuden vähähiilisiin investointeihin, jalostusasteen nostamiseen, energiajärjestelmän uusimiseen ja rakennussektorin vähähiilisyyteen.
Lisäksi oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta voidaan tukea turpeesta irtautumista ja tarjota turvetuotannossa työskenteleville reilun siirtymän: työtä, koulutusta ja muutosturvaa.
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tärkeintä on päästä fossiilisista polttoaineista eroon ja nopeasti. Esimerkiksi Kotkassa voitaisiin elpymisvälineen avulla ratkaista tuulivoimaan liittyvät tutkaongelmat, sähköistää paikallisbussit ja panostaa puurakentamiseen.
EU:n elpymispaketti auttaa pelastamaan työpaikkoja, yrityksiä ja alueita. Jotta suomalainen teollisuus ja yritystoiminta pärjää tulevaisuuden vihreillä markkinoilla, tulee meidän siirtyä koronan jälkeiseen aikaan edelläkävijöinä, ei perässähiihtäjinä. Vain niin voimme välttää äkilliset rakennemuutokset ja massairtisanomiset monilla paikkakunnilla.
Aleksi Laine (vihr.)
Kotkan ympäristölautakunnan jäsen
Kotkan kaupunginhallituksen varajäsen
Hanna Holopainen (vihr.)
Kansanedustaja
Julkaistu Kymen Sanomissa 10.12.2020 ja Ankkurissa 16.12.2020