Rooman keisari Vespanius tokaisi, ettei raha haise, kun hänen poikansa Titus paheksui julkisten käymälöiden verottamista. Vaikka väite on haistelusuosituksena totta, niin todellisuudessa raha voi haista ihmisten alistamiselta, vereltä, kidutuksilta, raiskaamisilta ja murhilta, kuten nyt on julkisesti tunnustettu Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Kun Rosatomin unelmat Hanhikiven ydinvoimalassa on viimein kuopattu, tunnustetaan se, että rahalla ostetaan vaikutusvaltaa. Tutkijat ovat pitkään varoitelleet kiinalaisesta rahasta, joten miksi teemme Kiinan kanssa saman virheen kuin aiemmin Venäjän suhteen?

Kiina on uuden silkkitien ja lainapolitiikan avulla vääntänyt maita käytännössä velkavankeuteen. Milloin tunnustamme Kiinasta saman kuin Venäjästä: molemmat ovat diktatuureja, jotka investoinneillaan nurkkaavat sekä demokratioita että harvainvaltaisia maita.

Kiinalainen raha haisee vereltä, kun muistamme miljoonien uiguurien, kazakkien ja muiden vähemmistökansallisuuksien kulttuurisen ja käytännössä kansanmurhan Xinjiangin maakunnassa, Tiibetissä ja monissa muissa paikoissa.

Talous ennen politiikkaa -ajattelu vallitsi tämän vuoden alkuun Venäjän mutta jatkuu Kiinan suhteen, kunnes joudumme selkä seinää vasten. Vasta sitten huomaamme, että kiinalaisen rahan lonkerot ovat kietoneet meidät samaan pakkorakoon kuin venäläinen maakaasu ja öljy.

Venäläisenergiasta irtautuminen tarkoittaa taantumaa. Irtautuminen tehdään siitä huolimatta, mutta Kiinan rahaa pidetään yhä suotavana.

Esimerkiksi Kotkassa ja Haminassa valmistellaan akkumateriaalitehtaita. Liian vähän kiinnostaa se, että suomalainen osapuoli, Suomen Malmijalostus on molemmissa vain vähemmistöosakkaana – kiinalaisilla on valta. Samalla tavoin kiinalaiset yritykset hallitsevat jo laajasti monissa maissa kriittistä talousinfrastruktuuria.

Vaikka kiinalainen raha haisee vereltä, lapioimme sitä talouteemme, ja taputamme tyytyväisinä käsiämme. Kannattaisi muistaa, että kiinalaisessa ajattelussa muut kansat ovat alempiarvoisia kuin valtaväestönä olevat han-kiinalaiset. Tämä ajattelu kantaa veristä hedelmää nykypäivän Kiinassa, joka pyrkii rahalla ja valvonnalla valta-asemaan kaikkialla. Emme saa alistua, vaan pitää sanoa: Ei verirahalle!

Petri Pietiläinen ja Eero Kivistö

Kirjoitus on julkaistu Kymen Sanomissa 8.6.2022