Mielipidekirjoituksessaan Alpo Jäppinen (Kymen Sanomat 14.6.) käsitteli vaatimuksia, joita Turkki on esittänyt Suomelle ja Ruotsille Nato-jäsenyysprosessin aikana. Jäppinen spekuloi, että Turkin vaatimusten taustalla voisi olla Venäjän kanssa tehty salainen sopimus.
Henkilökohtaisesti suhtaudun ajatukseen skeptisesti, sillä Turkin esittämissä vaatimuksissa ei oikeastaan ole mitään uutta: Turkki on vaatinut Suomea ja Ruotsia luovuttamaan epäiltyjä terroristeja, joilla on väitetysti yhteyksiä Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK) ja niin kutsuttuun Gülen-liikkeeseen. Turkki on ollut sodassa PKK:ta vastaan jo vuosikymmeniä, kun taas Gülen-liike oli väitetysti vuoden 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen takana. Myös Turkin suunnitellut sotatoimet Syyriassa perustuvat paikallisten kurdijärjestöjen väitettyihin PKK-yhteyksiin. Ei Venäjää tarvita mukaan tähän kuvioon.
Oli salaista sopimusta tai ei, jaan täysin Jäppisen huolet Turkin toiminnasta: Turkki muun muassa heitettiin ulos F35-hävittäjäohjelmasta sen ostettua ilmantorjuntaohjuksia Venäjältä. Ukrainan sodan aikana Turkki on tunnetusti aseistanut Ukrainaa ja sulkenut Mustanmeren salmet sota-aluksilta, mutta samanaikaisesti se on myös kieltäytynyt liittymästä Venäjä-vastaisiin pakotteisiin, ja jopa toivottanut pakotelistoille joutuneiden oligarkkien rahoja Turkkiin. Samanaikaisesti kun turkkilaisvalmisteiset Bayaktar-lennokit ovat nousseet Ukrainassa myyttiseen asemaan, tarjoaa Turkki Venäjälle keinoa kiertää muun muassa EU:n asettamia pakotteita. Ja nyt samainen maa on ottanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden panttivangiksi.
Turkin vaatimukset ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan puhdasta opportunismia, joka perustuu sen näennäisen korvaamattomaan asemaan Natossa. Esimerkkinä tästä toimii Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, joka on korostanut tarvetta ymmärtää Turkin esittämiä huolia. Tässä tilanteessa ollaan, koska Turkin toimintaa on katseltu liian pitkään läpi sormien: laitetaan sille loppu.
Eero Kivistö
Kirjoitus on julkaistu Kymen Sanomissa 14.6.2022