Vihreät eivät ole tyytyväisiä Kotkan kaupungin ensin vuoden talousarvioon eivätkä suunnittelukauden investointitasoon. Olemme kauhuissamme!

Pian päädymme tilanteeseen, jossa olimme viime valtuustokaudella ja kuluvan valtuustokauden alkupuolella. Kolme vuotta on haettu säästöjä ja tervettä sekä kestävää taloutta Kotkalle.

Onnenkantamoisen takia, ikivanhan Kotkan Energian väärän tasearvon korjaamisen avulla pystyimme 2019 kattamaan siihen asti kertyneet massiiviset alijäämät, sitä ennenhän olimme luisumassa kovaa vauhtia kriisikunnaksi. Nyt meillä on ylijäämää ja hehkutetaan sitä, että kuluva vuosikin on muuttumassa ylijäämäiseksi.

Pitää muistaa, että kuluvan vuoden ylijäämä johtuu koronasta, jonka takia valtiolta on tullut kuluvalle vuodelle 20 miljoonaa enemmän valtionosuuksia kuin viime vuonna, ja seuraaville kolmelle vuodelle ennustetaan samanlaista paljon viime vuotta kovempaa tasoa. Valtio ei kuitenkaan jatka elvytystä loputtomiin.

Kuluvalla kaudella liityttiin Hinku-kuntiin ja tehtiin ilmasto-ohjelma. Tämä tarkoittaa investointeja eikä puhuta pelkästään ilmastonmuutoksesta, vaan myös kuntalaisille paremmasta ympäristöstä, melusaasteen torjumisesta, paremmasta ilmasta keskustassa, luonnon monimuotoisuudesta, puistoista, miellyttävästä ympäristöstä asua, mihin kuuluvat myös kulttuuri, nuorisopalvelut, liikuntapaikat jne. Kantasataman kehittäminen on alkanut, tapahtumakeskusta joudutaan ensimmäiset vuodet subventoimaan, investointeja tarvitaan sinnekin, emme voi niitä blokata sillä, että meillä ei ole mihinkään kohta varaa. Kaikki tarvitsevat investointeja mutta onko meillä enää niihin varaa?

Taloussuunnittelukauden investoinnit ovat yhteensä lähes 114 miljoonaa, eikä tässä ole huomioitu Itäisen rantaradan hankeyhtiöön luvattuja kymmeniä miljoonia. Suuri osa investoinneista kohdistuu koulurakennuksiin huolimatta siitä, että suunnittelukaudella koululaisten määrän odotetaan vähentyvän noin 500 oppilaalla. Väestökehitys ei tue nykyistä kouluinvestointitahtia. Vihreillä oli kouluverkkoselvityksen aikana asiaan vaihtoehto, pienet esikoulu-3-luokkalaisten lähikoulut, mutta toisin päätettiin.

Investointiohjelmassa investoimme kouluseiniin, emmekä opetukseen. Lisäämme seiniä, vaikka tälläkin hetkellä kaupungin tyhjien seinien neliömassa on huikaiseva, ja lisää kaatuu syliimme, kun Xamk muuttaa kantasataman uudelle kampukselle ja kaupunki saa itselleen nykyisen kampuksen Langinkoskella. Kaikkiaan puhutaan kymmenistä tuhansista tyhjistä neliöistä. Tähän tietysti tulevat vielä purettavien koulujen purkukustannukset Helilästä Rauhalaan ja Hakalaan jne. Rahaa ja rahaa ja rahaa, menossa seinien pystyttämiseen ja purkamiseen. Mistä nuo rahat otetaan?

Investointien kokonaistaso viidelle vuodelle voi johtaa taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen ja että jo vuodelle 2022 odotetaan yli seitsemän miljoonan euron alijäämää. Koronatukipaketti häviää ja korona heijastuu viiveellä koko konserniin. Jos tulorahoitus ei investointeihin riitä, kaupunki velkaantuu lisää. Näköpiirissä on suhteettoman suuri alijäämä, jonka kuittaamiseksi täytyy tehdä jotain samankaltaista kuin Kymenlaakson Sähkön osakkeiden myynti. Ja sitten vielä Kymsote epävarmuustekijänä. Sen alijäämien kattamiseen varaudutaan kuluvanakin vuonna kahdeksalla miljoonalla eurolla.

Vihreät ehdottavat, että koko talousarvio ja taloussuunnitelma lähetetään takaisin valmisteluun sellaisella evästyksellä, että investoinnit on määriteltävä uudelleen kestävälle tasolle. Jos asiaa ei palauteta, niin vihreät esittävät, että suunnitelmakauden investointeja muutetaan siten, että Hakala-Rauhala -koulun suunnittelu aloitetaan vasta, kun Karhulan koulukompleksi saadaan valmiiksi.

– Petri Pietiläinen, Vihreän valtuustoryhmän pj, Kotkan kaupunginvaltuuston talousarviokokouksen ryhmäpuheenvuoro 16.11.2020 (tiivistelmä)

Voit kuunnella puheen kokonaisuudessaan Kotkan kaupungin YouTube-kanavalta:
https://youtu.be/JqSwrR774ZE?start=3528&end=4136

 

Kuvassa Vihreiden valtuustoryhmä ko. kokouksessa. Vasemmalta Petri Pietiläinen, Juha Attenberg, Maria Länsimies, Marianne Bruce, Annina Haarala, Hanna-Kaisa Lähde ja Tommi Iivonen