Vaikka teollisuusaluetta ollaan kaavoittamassa alueelle, jossa ei ole asumista, niin toteutuessaan sen vaikutukset muuttavat kyllä radikaalisti ympäröivän alueen luonnetta: sinne jäävät mummojen marja- ja sienestysmaat, jos metsää
joskus kaadetaan. Teollinen hanke vaikuttaa varmasti negatiivisesti lähellä olevien asuintalojen myytävyyteen ja hintaan, sillä kuka haluaisi asua vaarallisten kemikaalien vieressä.
On hienoa, että luonnon monimuotoisuus on huomioitu ja sen perusteella jätetty pois alueita kaavoituksesta. ELY-keskus suosittelee kaava-alueen kompensoimista esimerkiksi ennallistamalla tai suojelemalla vastaavia
luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä kaava-alueen lähistöllä. Tämän toteutuminen on erittäin tärkeää. Mutta silti valmistelijan vastaukset huoliin hulevesistä ja taimenkannan vaarantumisesta eivät tyydytä. Mitään hulevesiä ei saa johtaa luonnonvesiin!
Teollisuuslaitoksen jätevesiä ei myöskään voi käsitellä yksityisten asukkaiden jätevesien käsittelyä varten rakennetussa jätevedenpuhdistamossa. Ymmärrän, että kaupunki haluaa varautua ja varata maat mahdollista akkumateriaalitehtaan laajenemista varten. Mutta aivan hyvin voidaan myös odottaa, että toiminta ensin alkaa jo kaavoitetulla ja raiskatulla Keltakallio I alueella – jos se siis alkaa.
Rivivaltuutetun tiedoilla en laittaisi kaupungin rahoja tässä taloustilanteessa maiden ostoon, enkä kaavoittaisi maata teollisuusalueeksi, koska sen käytöstä ei ole mitään varmuutta. Ne maat sieltä tuskin mihinkään häviävät, jos tarve
laajentua joskus tulee. Tämän päätöksen voisi aivan hyvin siirtää myöhemmäksi. Mutta ilmeisesti tässä on takana nuo ÄRM eli Äkillisen rakennemuutoksen kompensointirahojen käyttö?
Vihreän kaupunginvaltuutetun Leena Griinarin puheenvuoro Kotkan valtuuston kokouksessa 18.3.2024 pykälässä 26.