Itse perustulokokeilussa mukana ollut toimittaja-kirjailija Tuomas Muraja perustelee tiistaina ilmestyvässä Perustulokoe-eläin-kirjassa (Vastapaino), miten kaikille suomalaisille taattu perustulo auttaisi valtaosaa työttömistä. Muraja tuo kirjassaan selkeästi esille sen, että Suomessa köyhä ei saa voida hyvin. Samaa ilmapiiriä olen itsekin taas kerran joutunut todistamaan kuunnellessani ja osallistuessani erilaisiin vaalikeskusteluihin viime viikkojen aikana. On surullista huomata, että poliittinen järjestelmämme…

Itärata selvitys on tullut vihdoin julki. Selvityksen mukaan sitä ei pidetä kannattavana investointina. Sen hyödyt liittyisivät lähinnä matka-aikojen marginaalisiin lyhenemisiin. Marginaalisiksi ne jäisivät oman arvionikin mukaan, koska suurimmat ongelmat ovat rataverkossa Karjalaradalla välillä Imatra-Joensuu ja Savonradalla välillä Kouvola-Mikkeli. Niitä kumpaakin tulisi perusparantaa. Mielestäni seuraavaksi pitäisi selvittää Itäisen rantaradan hyödyt ja haitat. Joka tapauksessa ilmastovaikutuksiltaan itäinen…

Viime viikolla uutisoitiin siitä, että lapset joutuvat ihmiskaupan uhreiksi myös Suomessa. Viime vuoden lopulla siitä, että ihmiskaupan uhrit tunnistetaan Suomessa yhä melko heikosti. Tuoreen selvityksen mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa ja siihen rinnastettava hyväksikäyttö on laaja ilmiö, jonka todellista kokoa on hankala arvioida. Lapset ja nuoret ovat joutuneet esimerkiksi seksuaalisen hyväksikäytön, prostituutioon pakottamisen, rikollisuuteen…

Kotkan pääkirjastolla keskusteltiin köyhyydestä. Alustajana toimi köyhyystutkija, Vihreän liiton varapuheenjohtaja Maria Ohisalo ja keskustelukumppaneina olin minä ja SDP:n Sirpa Paatero. Puhuimme eriarvoistumisesta ja polarisaatiosta. Kasaantuvasta huono-osaisuudesta ja periytyvästä köyhyydestä. Tuoreen uutisen mukaan surmat ovat olleet Suomessa kovassa kasvussa. Henkirikoksista tiedetään yleisesti, että suomalainen tappaa viinapäissään, tai viinan takia. Humalassa tehdyt surmat lähtivät rajuun nousuun viime…

”Tieteellinen näyttö ilmastonmuutoksesta ja ihmisen osuudesta siihen on selvää ja kiistämätöntä. Jos emme toimi pian ja päättäväisesti, valtavat luonnontuhot ja jopa sivilisaatiomme romahdus siintävät horisontissa.” Näin kirjoittavat yli 1 200 suomalaista tutkijaa nuorille suunnatussa kirjelmässään. Tutkijat, joukossa on muun muassa 140 professoria, tarjoavat täyden tukensa koululaisille, opiskelijoille ja kaikille ihmisille, jotka lakkoilevat vaatiakseen maailman hallituksia toimimaan…

Silmääni osui uutinen, missä paikallislehti Imatralainen kirjoitti 2.3., että Ruokolahden Rajun lentopallon C-tytöt ovat nykyään tuttu näky VR:n raiteilla. 11 pelaajan ja kolmen huoltajan ja valmentajan tiimi pallo- ja pelikasseineen on herättänyt hilpeyttäkin kanssamatkustajissa niin kaukojunissa kuin pääkaupunkiseudun lähijunissakin. Vastikään joukkue kävi pelimatkalla Vantaalla junalla. Joukkue perusteli tätä ennen kaikkea turvallisuussyillä. Mielestäni Ruokolahden kunnan entisenä…

Entinen teatterin talousjohtaja Matti Piipari vastasi kirjoitukseeni, jossa halusin saada perusteluja sille, onko teatteritoiminnan yhtiöittäminen järkevää. Kirjoituksesta sai hyvän kuvan menneisyydestä ja siitä, kun teatterin ja kaupungin välinen yhteistyö on ollut ilmeisen tiivistä. Hyvä niin. Itse toin kirjoituksessani esille syvän huoleni siitä, että nykymuodossaan päättäjät käsittelevät teatteria vain talousarvion yhteydessä. Meille ei välity teatterin arvo,…

Kotkan pääkirjastolla keskusteltiin köyhyydestä. Alustajana toimi köyhyystutkija, Vihreän liiton varapuheenjohtaja Maria Ohisalo ja keskustelukumppaneina olin minä ja SDP:n Sirpa Paatero. Puhuimme eriarvoistumisesta ja polarisaatiosta. Kasaantuvasta huono-osaisuudesta ja periytyvästä köyhyydestä. Tuoreen uutisen mukaan surmat ovat olleet Suomessa kovassa kasvussa. Henkirikoksista tiedetään yleisesti, että suomalainen tappaa viinapäissään, tai viinan takia. Humalassa tehdyt surmat lähtivät rajuun nousuun viime…

Kolumnissaan Teemu Lunkka (HS 24.2.) totesi, että nuorten asiat olisivat enemmän esillä ja nuoria olisi enemmän päättäjinä, jos nuoret äänestäisivät aktiivisemmin. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaista äänesti 47 prosenttia. Koko väestön äänestysprosentti oli 69. Näyttää siltä, eniten äänestämättä jättävät ne nuoret, jotka tarvitsevat elämässään eniten yhteiskunnan palveluja, joista poliitikot päättävät. Häkellyttävintä oli, että 18–24-vuotiaiden äänestysprosentti oli…